Hevosten jalostus

Hevosten jalostaminen liitetään yleensä hevosurheiluun, jossa valioyksilöiden perimä halutaan siirtää tuleville sukupolville ja näin jatkaa voittoputkea radoilla. Karjatalouden jalostamista on kuitenkin tehty tuhansia vuosia, oli kyseessä sitten työhevonen, metsästyshevonen, sotaratsu tai uskollinen lemmikki kotitiluksilla. Hyvä sukukanta on mahdollistanut hevosurheilun syntymisen, mikä on vastapalveluksena vienyt jalostamisen aivan uudelle tasolle.

Näin hevosia jalostetaan

Pelkistetysti jokaisen sukupolven oreista ja tammoista valitaan parhaat yksilöt, joiden annetaan jatkaa sukua. Rotukohtaisesti halutut ominaisuudet määräävät parinvalintaa. Ravihevoselta vaaditaan nopeutta ja kestävyyttä, laukkahevoselta kiihtyvyyttä ja nopeita refleksejä, koulu- ja näytöshevosilta näyttävyyttä askeltamisessa ja ulkoisesti esteettisiä piirteitä. Jalostustyön pohjalla on hevosen ja hevoskannan kokonaisvaltainen terveys ja näihin liittyvät eettiset valinnat. Vaikka sukuhaaran tasolla jotain ominaisuutta, kuten raakaa voimaa voitaisiin virittää huippuunsa, tämä johtaisi ylijalostukseen, jossa muut ominaisuudet kärsisivät.

Hevosten jalostuksen tavoitteet

Hevosjalostus pyrkii muiden karjaeläinten jalostuksen tavoin parantamaan kyseisen rodun piirteitä ja kykyä selviytyä muuttuvissa olosuhteissa paremmin. Harkittu jalostaminen nostaa hevoskannan vastustuskykyä sairauksille ja muokkaa rodusta paremmin tehtäviinsä soveltuvia.

Jalostustavoitteet eivät ole tuulesta temmattuja, vaan niitä varten on ns. jalostusohjesääntö, jota noudatetaan myös kansainvälisesti. Alkuperäisrotuja vaalitaan tätäkin tarkemmin, missä otetaan huomioon koko hevoskannan laatu, kyseisen rodun yksilöiden määrä ja monia muita tekijöitä.

Asetettujen tavoitteiden pohjalta valitaan ne periytyvät ominaisuudet, joita halutaan ensisijaisesti vaalia. Orin valinta tammalle tehdään huolella ja harkiten. Vuosikymmenien työ esimerkiksi suomenhevosen laadun parantamiseksi on osaltaan siivittänyt rodun menestystä ravihevosena ja on tehnyt siitä luotettavan kumppanin kaikilta osin.

Tärkeimmät jalostustavoitteet:

• Hevosrodun hyvinvointi yleisellä tasolla
• Hevosten terveys ja vastustuskyvyn lisääminen
• Suorituskyky pääsiallisessa käyttökohteessa (esim. kilpahevosella nopeus, työhevosella voima)
• Ominaisuuksien periytyvyys

Kilpahevosten jalostaminen

Kilpahevosten jalostaminen menee perinteisestä karjatalouden kehitystyöstä askeleen pidemmälle, sillä yksilökohtaiset ominaisuudet nousevat esiin tärkeänä valintakriteerinä. Valioyksilöiden löytäminen ja vaaliminen on olennainen osa raviurheilua. Markkinat tältä osin elävät koko ajan, sillä esimerkiksi lämminverisen ravurin kilpailuoikeus päättyy 12-vuotiaana. Tämän jälkeen hevonen päätyy yleensä näyttelyhevoseksi ja jälkeläisten tuottamista varten. Geeneiltään ja ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen ja voitokas hevonen on kultaakin arvokkaampi ja tällaisista hevosista pidetään erityisen hyvää huolta.